Sick.

Perjantai 18.1.2013

Ahdistavaa olotilaa on taas kestänyt monta päivää. Tuntuu vaan siltä kuin ei saa henkeä tarpeeksi ja happi loppuisi kesken. Rintaa ja keuhkoja puristaa, itku pääsee saman tien valloilleen, kun teen pienenkin virheen. Viime yönä tuli nukuttua vain hieman yli neljä tuntia. Tänään kävin pikaisesti koulussa ja sen jälkeen shoppailemassa. Ystäväni laittoi minulle makaronilaatikkoa, jota suostuin syömään. Ahdisti senkin alas saaminen. Olisin paljon mielummin syönyt kurkkua ja salaattia tai muita vihanneksia. Kotiin tultuani illalla keitin parsakaalia ja söin sitä 200 grammaa sekä muussattua banaania rasvattoman ja maustamattoman luonnonjugurtin kanssa. Taas on nälkä. Parempi silti vaan yrittää nyt nukkua. Huomenn aaloitan aamun salitreenillä ja vielä illaksi töihin. Painosta ei ole tietoa ja koska olo on kuin valaalla niin en uskalla edes ottaa vaakaa esille.

---
 

Tänään:

Yritin eilen postata senhetkisiä fiiliksiäni kännykällä, mutta ei sitten oikein onnistunut. En tiedä miksei tämä suostu toimimaan siinä.

Tänään tosiaan lähdin aamulla salille ja taas kerran liian vähillä kaloreilla. Söin taas aamupalaksi banaanin 2dl luonnonjogurtilla. Juoksin ja tein koko kropan treeniä. Sieltä suoraan töihin. Meinasin monta kertaa pyörtyä töissä, kun en suostunut syömään. Näkö sumeni muutaman kerran ja olo oli aivan kamala. Kävelin vielä takaisin kotiin lumipyryssä ja tuossa pakkasessa. Tein vielä kiertolenkinkin. Itsekuri romahti ja tilasin pizzan. Nyt sen ahmittuani olo on vieläkin hirveämpi.

Miksi se on niin vaikeeta olla onnellinen? Miksi on niin helvetin vaikeeta syödä, mutta aivan liiankin helppoa syödä jotain rasvaista ja ylikalorista roskaruokaa, josta saa turvonneen mahan ja kaikki imeytyy saman tien kehoon? Miks mä en mielummin voinut vaan tarttua siihen kurkkuun ja kirsikkatomaatteihin? Sick.